Ensin nuorisohuligaaneja eli pohjoismaalaisia nuorisojalkapalloilijoita täynnä olleen Salon keskustaan, josta sitten Kiskon suuntaan. Vähän ennen Kiskoa käännyin kohti Perniötä, Kaukurin ja Aijalan kautta.
Miltei suoraan Tammisaarentien yli Laukkaan, Malarbyyhyn ja Svenskbyyhyn. Siitä ajelinkin sitten kantatietä takaisin kotiin. Tuo Laukka-Svenskby-väli oli luullakseni tyypillinen varsinaissuomalaisen merenrantatie, suurin osa pätkästä oli päällystettyä vain muutaman kilometri oli hiekkatietä, sekin kyllä ihan tasaisessa kunnossa. Mutta ne mäennyppylät ja osaksi yli 90 asteen kaarteet. Seuraavana päivänä oli vatsa- ja rintalihakset kipeät, sen verran piti Hondaa käännellä kurveissa 
Saatan mennä ajamaan tuonkin pätkän joskus uudelleen.
Ei tietoakaan helteestä vaan lämpötila oli reilusti alle kymmenen asteen, mutta lähdin kuitenkin hyvin vaatetettuna ajelulle. Halikko, Kuusjoki, Koski, Kyrö, Loimaa, Nuutajärvi, Urjala, Forssa, Somero, Rekijoki, Inkere ja kotiin. Hiukkasen meinasi viluttaa, vaikka vaatetta oli tosiaan päällä kuin kevään ensimmäisillä ajeluilla. Mutta tälläistä se on suomen kesä.
Illansuuettosten jälkeen alkoi tekemään mieleni syödä pitkästä aikaa Subwaysämpylä 
Ajelin ensin Halikkoon ja sitten tosivanhaa Turuntietä Paimioon ja sitten moottoritietä takaisin ja ehdin juuri ennen sulkemisaikaa tilata hunajakaurakanateriyaki-sämpylän.
Ei mennyt kuin vähän iltapäivän puolelle kun tunsin olevani valmis lähtemään kotiin päin. Aurinko paistoi ja varjossakin lämpötila oli reilusti yli hellerajan.
Nurmijärveltä Perttulaan, Klaukkala, Lepsämä, Otalampi, Vihti, Pusula, Oinasjärvi, Kiikala, Rekijoki, Inkere ja Salo.
Kotiin päästyäni ajotakista oli pakko ottaa sisä(vuori)takki pois, koska muuten en olisi saanut takkia pois päältäni ollenkaan, sillä hiki oli liimannut sisätakin nahkaani kiinni.
Nico kutsui minutkin juhlimaan hän läpäistyään melkoisen hyvällä todistuksella lukion ensimmäisen luokan. Juhlilla syötiin hyvin, käytiin pelaamassa minigolfia ja petankkia, saunottiin ja hiukkasen juotiinkin.
Ajelin Nurmijärvelle melkoisessa helteessä reittiä, joka kulki ensin Pertteliin sitten takaisin Saloon hakemaan pöydälle unohtunutta kännykkää (unohdin vielä tälläkin kerralla ottaa shortsit mukaan, vaikka yritin kaikkea ajatella :-)
Uusi lähtöyritys onnistui; Pertteli, Kiikala, Suomusjärvi, Nummi, Pusula, Karkkila, Loppi, Vihtijärvi, Kiljava ja Nurmijärvi.
Perjantaina oli melkoisen mukava keli, niinpä kävin pesemässä pyörän Mariankadun Nesteen TI-hallissa ja lähdin sieltä sitten ajelulle.
Reitti kulki likimain näin: Kisko, Fiskari, Pohja, Tammisaari ja sitten jaksoin ajaa melkein Hankoon asti, mutta noin viisi kilometriä ennen kaupunkia hermoni pettivät ja käännyin takaisin.
Tulin siis takaisin Tammisaareen, Perniö, Koski, Kisko, Suomusjärvi, Muurla ja Inkereen kautta kotiin.
Keli oli siis mahtavan lämmin, jotta uusien ajohousujen alle pukemani pitkät kalsarit olivat aivan liikaa. Tiet olivat mukavan mutkaisia ja edelleen hyvä pintaisia.
Viikonlopuksi oli sovittu haravointia ja siivousta Tuohisalossa. Helatorstai meni kämppää maalatessa ja perjantaina pääsin puolilta päivin lähtemään. Ajoin Koskelle, Somerolle ja siitä sitten Forssa, Humppila, Ylöjärvi, Kuru, Kuortane, Kurejoki ja Tuohisalo.
Perjantina saimme haravoitua niin paljon, että minä sain nukkua miltei koko lauantaipäivän koska hommat oli jo tehty 
Sunnuntaina ajelin miltei samaa reittiä takaisin, paitsi että Somerolta tulin suoraan Saloon.
Töistä tullessani soitin Seijalle ja utelin illan suunnitelmia. Sovimme, että minä kierrän kaupan kautta ja vien pihvit grillattavaksi samalla kun menen katsomaan heiltä ylimääräiseksi jääneitä olohuoneen kaapistoja.
Pihvit ja muu ruoka oli todella maistuvaa ja kaapistot näyttivät hyviltä. Polvet tuovat kaapit ensi viikolla.
Menomatkalla ajoin moottoritietä Lohjalle ja siitä Rajamäelle. Tullessa ajoin Nurmijärveltä Pertteliin ja Selkin kautta Hangon tielle. Oli melko maukkaan mutkainen tie se Perttelin ja Selkin väli, vain pitkät pätkät 50 - ja 60 - rajoituksia hiukkasen vähensivät nautintoa. Loppumatka menikin sitten moottoritietä.
Alkuperäinen suunnitelma oli mennä ensin käymään Turussa ja ajaa sieltä sitten pikapikaa synttäreitä viettämään. Mutta kaikki alkoi menemään vikaan jo edellisenä iltana, kun Vesa soitti juuri minun ollessa syömässä (pihviateriaa) ja haastoi tulemaan heille saunomaan ja iltaa viettämään. Pääsisin lisäksi heidän kyydissään Ylöjärvelle. Lupasin miettiä asiaa ja ilmoittaa vähän myöhemmin. Niinpä ruokailun jälkeen vetäydyin tuumaamaan asiaa sängyn päälle ja heräsin säikähtämällä Vesan puhelinsoittoon yhdeksän aikaan
Eihän silloin enää kannattanut lähteä Nurmijärvelle vaan koetin pyydellä Vesalta anteeksi nukahtamistani ja hiukkasen hän lieventikin savolaistumisväitteitään. Mutta siinä kävi sitten niin etten saanut ajoissa enää unta vaan tuli juotua muutaman olut ja hiukkasen viskiä päälle, joten aamulla vähän kymmenen jälkeen herättyäni, kolkutteli melko vahva kankkunen otsaluun takana.
Niinpä sain unohtaa HMKP-tapahtumaan osallistumisen ja koettaa kuntoutua niin paljon, että pääsisin ihmisten ajoissa Ylöjärvelle
Lähdin vähän yhden jälkeen, joten myöhästyin hiukkasen keilauksesta, mutta pikku naposteltavaa riitti vielä minullekkin. Ajoin suoraan Kiikalan kautta Somerolle, siitä Forssaan, Hämeenlinnaan ja sitten moottoritietä Ylöjärvelle.
Sunnuntaina palasin Saloon suorinta tietä eli Tampere-Turku-tietä Humppilaan, Forssa, Somero ja Salo.
Kävin kerholla mutta koska paikalle tuli vain kolme pyörää lisäkseni, muut tulivat kävellen tai autolla, lähdin ajelemaan. Ajoin vanhaa tietä Turkuun, yritin etsiä sieltä sitä paikkaa minne motoristi kuulemma kerääntyvät keskiviikkoisin. Kyllä siellä pyöriä ajeli edestakaisin pitkin Aurajoen rantoja, mutta minkäänlaista kerääntymää en löytänyt.
Ajelin sitten moottoritietä vähän Paimion tälle puolelle ja sitten tosivanhaa Turuntietä Halikkoon ja Saloon.
Tänäänkin kotiinpaluu meni niin myöhään, jotta jäi taas menemättä pyöräilemään vaikka sellaista matkalla suunnittelin
Ensin Teijoon, Mathildedal, Kemiö, Angelniemi, Halikko ja Salo. Kaikki tiet olivat mukavia päästellä, hyvässä kunnossa ja sopivasti mutkia. Varsinkin Kemiö-Angelniemi väli oli mahtava.
Pyörin ensin vähän kaupungilla ja sitten Muurlaan. Sitten pyörin pitkin mukavan tuntuisia mutkateitä Perniön ja Perniön aseman ympärillä, kunnes alkoi tulla ilta ja hämärää, joten ajelin takaisin kotiin. Pyörän laitoin parkkiin omalle P-paikalleni, sillä vuokrasin tänään rva Virralta B7:n autopaikan Audille tuosta naapuripihasta.
Tälle viikonlopulle Sirkalla ei ollut ilmestynyt muuta tähdellisempää, niinpä hän tuli illansuussa junalla Trelle, kun minä menin sinne jo päivällä vaihtamaan työläppärin ja -puhelimen uudempiin, ja toivottavasti paremmin toimiviin.
Siitä sitten ajoimme Härmään ja lauantaina pakkailin tavaroita autoon ja kävin varmistamassa, Anssin kanssa, että ruohonleikkuri ja Honda lähtivät käyntiin. Leikkuria piti vähän vetää narusta, mutta Pan lähti avaimesta.
Sunnuntaina, äitienpäivänä, minä lähdin puolilta päivin ajelemaan kohti Saloa. Seinäjoki, Kurikka, Kauhajoki, Isojoki, Honkajoki, Kankaanpää, Lavia, Kiikoinen, Äetsä, Huittinen, Humppila, Forssa, Somero ja Salo.
Maija ja Sirkka olivat olleet perillä noin 10 minuttia, olivat lähteneet Härmästä varttitunnin minun jälkeeni ja tulleet suorinta tietä Kurun ja Kylmäkosken kautta.
Huittisten ja Someron välillä tuli muutamia sadekuuroja, mutta kunnolla en kastunut.
Kävin Härmässä viikon Salossa olon ja viikon DMGn kurssin jälkeen, mutta en saanut ketään ajamaan Audia takaisin Saloon, joten joudun jättäämään Hondan vielä tänne 
Ylisenmäentie oli aukealta jo aivan kuiva, metsäinen osuus vähän ressulla ja pihasta enimmät jäät olivat sulaneet, joten päätin saavani pidettyä Panin pystyssä kun lähden ajamaan.
Niinpä kone käyntiin (melko pitkään piti startata, mutta lähti käyntiin ilman latausta tai lisävirtaa) ja siirsin sen ulompaan talliin käymään lämpimäksi. Ajopuku päälle, kypärä päähän ja liikkeelle. Pihasta pääsin kaatumatta tielle vaikka melko niljakkaalta tuntuikin, valtatiellä aluksi vähän kiihdyttelin ja jarruttelin, jotta sain vähän tuntumaa taas mopoiluun. Sitten kirkolle ja valtatietä Ylihärmään. Kirkonkylien kierron jälkeen ajelin takaisin kotiin, sillä ei siellä lämpimältä tuntunut (+4 C), vaikka se niin mukavaa taas olikin
