Kesäkuu 2001 jatkuu

18.06.2001 Maanantaina Pietarsaaren Klubi 99 teki vierailun Ekolan koululle. Arvoiden mukaan noin 150 - 200 pyörää kävi paikalla. Järjestelyt olivat Ekolan Kyläseuralla ensiluokkaiset, bändi soitti sopivalla volumella, makkarat ja kahvi olivat kuumia, eikä jonoja myyntipisteisiin päässyt juurikaan syntymään. Olisipa aina noin hyvin asiat, mutta ikävä kyllä aina jokin tuntuu mättävän.

19.06.2001 Tiistaina kävimme Furibossa Oravaisissa, siellä oli vaasalaisia ja pietarsaarelaisia. Essolta lähti toistakymmentä pyörää ja muutamia härmäläisiä oli tullut omia reittejään.

20.06.2001 Keskiviikko. Surun päivä. Jouduin kutsumaan eläinlääkärin lopettamaan Jupin. Juppi oli huonossa kunnossa jo toista viikkoa, makoili entistä enemmän, käveli vaikeasti, söi vähän, joi paljon. Alkuviikosta näytti, että tilanne paranee, hän tuli jo normaaliin tapaa häkin ovelle katsomaan kun tulin töistä, haukkui naapurin rakeille ja muutenkin näytti paremmalta. Mutta keskiviikkona äiti oli laittanut Jupin juoksunaruun ja huomannut puolenpäivän jälkeen hänen makaavan portissa huohottaen rajusti. Äiti oli vielä saanut hänet houkuteltua oman kopin lattialle, mutta kun tuli töistä Juppi makasi vain eikä enää jaksanut nousta ylös. Hengitys oli miltei korinaa ja näki että kivut olivat melkoiset.
Ylihärmän päivystävä eläinlääkäri olisi halunnut, että olisin vienyt Jupin hänen vastaanotolleen, mutta en aikonut tuottaa enää lisää tuskia Jupille ja soittelin jo Tomille ja Tarmolle, josko saisin heistä jommankumman lopettamaan Jupin, jollen saa eläinlääkäriä tulemaan. Onneksi Tarja Ekman sai kuitenkin muut hommat hoidettua, siten että hän ehti tulla toteamaan tilanteen. Diagnoosi oli märkä kohtu, leikkaus olisi ollut mahdollinen, mutta Jupin korkean iän ja sen hetkisen huonon kunnon takia hän epäili ettei sitä kannattaisi ehkä yrittää. Niinpä hän antoi rauhoittavan ja kipuja lievittävän piikin. Muutaman minuutin kuluttua Jupin hengitys rauhoittui ja näki selvästi, että kipulääke vaikutti. Sitten annettiin kolme lopullista piikkiä, eikä Juppia enää ollut. Minun raskaaksi tehtäväksi jäi kaivaa Jupille hauta ja haudata hänet.
Anna ja Pirkko-täti olivat aikoneet ensin tulla keskiviikkona meille, mutta olivat sitten meneet Lappajärvelle ja tulivat vasta torstaina. Eivät ehtineet enää viedä Juppia lenkille, saivat vain viedä kukkasia koiran haudalle.

26.06.2001 Tiistaina ajoimme Peten kanssa puoli seitsemäksi Vaasaan ja kävimme vaasalaisten kanssa Moikipäässä. Menimme Vaasaan 8-tietä ja tulimme takaisin Kyröjen ja Lehmäjoen kautta. Lehmäjoen tietä oli päällystetty Isokyrön päästä ja voin kertoa, että hiljan laskettu tuoreen musta öljysora näyttää todella liukkaalta hämärässä. Sitä se ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut, mutta Kaurajärven päässä tiemestari oli järjestänyt todellisen yllärin. Ysikymppisiin mutkien sisäkurviin oli laitettu "kuulalaakeri"sepeliä, jonka sisäkurvista oikaisevat autot olivat levittäneet sitten koko kurviin. Ensimäinen kurvi meinasi mennä todella huolella pitkäksi, kallistaa, kääntää tai jarruttaa ei uskaltanut yhtään. Onneksi niistä selvittiin vaurioitta.

27.06.2001 Keskiviikkona kävin antamassa Elnalle kyyditystä. Serkkutyttö tuntui todella pitävän mopon kyydistä. Terveisiä vain.
28.06.2001 Torstaina aioin pitää lomanaloittajaisillan ja jättää mopoilun seuraavaan viikkoon (perjantaina lähdin ristelylle), mutta jos voi lähteä hyvän ilman vallitessa käymään Kokkolassa tekemässä noin 15 minutin työn ja saa siitä kohtuu hyvä taloudellisen korvauksen, niin pakkohan sitä oli lähteä mopoilemaan :-)

01.07.2001 Maanantaina on tullut ajeltua vasta 9326 km, bensaa on kulunut 491,96 litraa. Keskikulutus on ollut 5,28 l/100 km, bensan keskihinnan ollessa (98)7,15 mk/l

03.07.2001 Tiistaina tuli sitten käytyä Pyynikillä, pyöriä oli aivan mahdottomasti, vaikkakin paikalla tapaamani kaveri kertoi edellisenä tiistain olleen vieläkin enemmän! Ajelin menomatkalla Kauhajoen ja Lavian kautta. Siinä matkalla totesin kesäkuussa Nokialle asti tekemäni pitsan metsästysmatkan olleen aivan turhan pitkän, sillä tällä reissulla bongasin KotiPizzan sekä Kauhajoelta että Kankaanpäästä :-) No, moottoripyörällä ajelu ei ole koskaa turhaa!
Takaisin tulin, kummipoika-Santun luona nautitun iltapalan jälkeen, Teiskon, Muroleen kanavan, Kurun ja Kihniön kautta Peräseinäjoelle ja siitä Seinäjoen kautta isoja teitä kotio.

10.07.2001 Tiistaina lähdin lomamatkalle jonnekin päin etelä-Suomea. Ajelin jo tutuksi tullutta reittiä Kauhajoen ja Lavian kautta Tampereelle. Koska oli tiistai ajoitin saapumiseni Tampereelle siihen illansuuhun ja kävin taas Pyynikillä. Pyöriä oli huomattavasti vähemmän kuin edellisviikolla, ilmeisesti hiukan epävakaisesta säästä johtuen. Kävin myös tutkailemassa tilanteen Mustalahden satama-alueella. Siellä oli _kovia_ pyöriä, todella hienossa kunnossa olevia vanhempia pyöriä. Kannattaa käydä, jos vähänkin kiinnostaa vanhempi kalusto.
Santun luona yövyttyäni lähdin keskiviikkoaamuna ajelemaan edelleen kohti etelää. Pälkäne, Valkeakoski, Toijala, Humppila, Forssa, Loppi, Räyskäläkin oli jossain välissä, päätyen illansuussa Nurmijärvelle, jonne perustin tukikohdan muutamaksi päiväksi.
Ajelin loppuviikon päivisin pitkin suur-Helsingin laitamia ja vietin sitten todella unohtumattoman viikonlopun siellä samalla suunnalla.
Sunnuntaina oli lähdettävä ajelemaan kohti Härmää. Reitti kulki Hyvinkään ohi Asikkalan suuntaan sieltä Sysmää ja koska Sysmästä ei tuntunut löytyvän suosiolla sopivaa forumalan katselu/ruokailupaikkaa ajoin Hartolan Kuningaskuntaan katsomaan, että pääseekö Häkkinen edes lähtöruudusta liikkeelle :-)Pääsihän hän ja voitti koko kisan!
Varsinkin Asikkalan (Vääksyn) ja Sysmän välillä tuli todella paljon pyöriä vastaan, suurin osa näytti olevan Harrikoita ja sain todella todeta jälleen kerran, että urbaanilegendat siitä, ettei Harrikka-kuljettajat moikkaile muita motoristeja ovat todellakin urbaanilegendoja! Käsi nousi reilusti joka pyörän tangosta.
Formulakisan alun katsottuani lähdin ajelemaan kohti pohjanmaata. Sysmä uudelleen, Korpilahti, Petäjävesi (Korpilahden ja Petäjäveden välillä ajoin noin 30 km soratietä sateella, mielenkiintoinen kokemus sekin, tavallaan!), Multia, Ähtäri, Alajärvi, Kauhava ja viimein Härmässä, märkänä mutta onnellisena. Sade alkoi heti Hartolasta lähdettyäni ja jatkui miltei taukoamatta Härmään asti.

Rautaperseajo

18.07.2001 Keskiviikona kotiuduin Tuohisalosta saunanlattian tekotalkoista ja vaihdoin öljyt pyörään. Kävin sitten testiajolla Lappajärvellä ja sieltä kotiin ajellessani päätin, että jos kympin uutisten säätiedotus lupaa edes kohtalaista kesäsäätä pohjois-Suomeen lähden yrittämään ajaa SaddleSore 1000-ajoa. Eli olisi ajettava 1000 mailia (1609 km) 24 tunnissa. Pekka Pouta lupasi sadetta vain käsivarren Lappiin, joten pakkasin reppuun vähän lisävaatetta ja juomaa ja eikun Essolle ruinaamaan kassaneidiltä nimmaria lähtödokumenttiin. Sain kaksi todistajaa ja lähtöajaksi tuli 23.38. Lähdin ajelemaan kohti pohjoista. Kartan avulla tehdyn ennakkosuunnitelman mukaan aioin tankata pyörän noin 200 km välein ja tehdä välipysähdyksiä kulmapaikoissa vain tarpeen mukaan.
Mutta ongelmat alkoivat pian Oulaisten jälkeen; bensavalo syttyi jo 180 km ajon jälkeen! Yllättävän suureen kulutukseen en ymmärtänyt syytä, mutta vainoharhaisuus pani minut ajamaan tankille jopa alle 150 km välein. Muutenkin ymmärsin vasta matkalla, että varabensakanisteri olisi ollut todella hyvä olla mukana!

Mutta matka jatkui kuitenkin, Oulu, Pello, sieltä suunnitelmista poiketen Rovaniemelle, koska pohjoisen suunnassa sade näytti vain yltyvän, mutta sisämaassa näytti poutaisemmalta, kuten sitten olikin. Rovaniemeltä kävin tekemässä mutkan Sodankylässä, sieltäkin meinasin ajaa vielä ylemmäs, mutta sateinen ja kolea sää sai minut valitsemaan itä-Suomen suunnan. Joten takaisin Rovaniemelle, sieltä Posion kautta Kuusamoon, Kajaaniin, Nivalaan, Kaustisten kautta Härmään.
Kuusamossa meinasi väsy iskeä päälle, mutta kun hiukkasen alkoin ajattelemaan, että en ollut syönyt lähtöni jälkeen kuin yhden Reissumies-leivän ja yhden lätyn, sekä juonut lukemattoman määrän kahvia, niin viimein tajusin tankata myös itseni enkä vain pyörää.
Vähän ennen Kaustista ajoin todella kovassa ukkossateessa, mikä ei näin jälkikäteen ollut todellakaan järkevää, mutta silloin ajattelin, etten viitsi _pienen_ sateen takia enää pysäyttää.

Pysähdyin kuitenkin vielä kerran Kaustisten ja Evijärven välillä laskeakseni ajetut kilometrit ja tarkistaakseni kartasta, että riittääkö suora ajo Härmään. Siellä tekemieni laskelmien mukaan ja matkamittarin perusteella päätin olla kiertämättä Lapuan kautta. Siinä saattoi olla todella paha virhe, sillä vaikka matkamittariin kertyi 1668 km, niin GeniMapin mukaan, tankkauspaikkojen kautta minun ajama reitti ei ollut kuin 1600 km! Perkele! Eli yhdeksän kilometriä vajaa! No, jollei IBA hyväksy suoritusta niin voinhan ottaa tämän matkan opettavan kokemuksena ja ajaa vähän pidempi matka seuraavalla kerralla.
Seuraavalla kerralla; edes pienet nokkaunet ennen lähtöä, varabensakanisteri, kuskia on tankattava paremmin tai edes useammin ja mopoa harvemmin, sateista keliä kannattaa välttää. Tai ei se sade, mutta sateen jälkeen kamppeiden alkaessa kuivaa, meinaa tulla hiukan kylmä.

27.07.2001 Ajoin Lappajärvelle taas lyhintä reittiä ja seuraavana päivänä miltei yhtä lyhyttä reittiä takaisin. Eli takaisintulomatkalla kävin varmistamassa, että Småböndersin tietä ei oltu poistettu ja että Seljes oli vielä paikallaan. Småböndersin tiellä meinasin innostua kanttailemaan vähän liikaa ja kanttailu meinasi muuttua konttailuksi! Eli vaikka vauhtia ei ollut kun korkeintaan 70-80 km/h, eräässä oikealle kääntyvässä mutkassa jalkatappi raapaisi yllättäen asvalttiin, tästä pölmästyneenä oikaisin pyörän ja meinasin ajaa välittömästi mutkan pitkäksi. Onneksi a) ketään ei tullut vastaan b) asvaltin reuna ei ollut korkea ja pientareella oleva sepelireunus oli jopa 20 cm leveä, joten ajelin muutaman metrin pientareen sepelillä ja käänsi sitten varovasti takaisin tielle. Vähän aikaa tuli ajeltua hitaammin, mutta sitten pääsin takaisin rytmiin ja matka jatkui.
Myös Seljes oli paikoillaan, mutta kahvit jäi juomatta sillä häitä juhliva seurue oli valloittanut sen verran laajasti paikat, että päätin jatkaa matkaa kuivin suin. Mutta kyllä Kokkolan Mäkkärillä sitten hampurilainen maistui.

29.07.2001 oli Juha-serkun synttärit. Olin ajelemassa Lehtimäen suunnalla (arvatkaa vain mitä tietä menin, joo-o Lapuan ja Kuortaneen kautta varmaan :-) ja siinä taukoa pitäessäni ja mukavan puhelun soitettuani tekstailin Juhalle, että josko hän tarjoaa synttärikahvit, jos saavun paikalle. Juha kertoi, ettei hän ole leiponut vieraita varten, mutta lupasi kuitenkin puhua Pirkon ympäri ja tarjota hänen varastoistaan vieraalle kahvia ja pullaa.
Lähdin ajelemaan kohti Jkylää Ähtärin kautta ja siellä tankatessani tuli mieleeni, että Kerttulat ovat lomaretkellä Eläinpuistossa. Niinpä soitin heille ja teimme treffit leirintäalueen portille. Kauaa en malttanut kummipojan perheen ja heidän ystävien kanssaa jutella, mutta tulipahan edes tavattua. Vähän ennen Multiaa näin tien varressa Jawan ja kuljettajan, pysähdyttyäni apua tarjoamaan, selvisi että kaveri oli tulossa Kiteeltä kokoontumisajoista matkalla Alavudelle, mutta matkan jatkumisen esti räjähtänyt takarengas.
Tehtyäni muutaman typerän ehdotuksen (otetaan sivuvaunun rengas taakse (liikaa tavaraa vaunussa), irroitetaan sivuvaunu kokonaan (ks. edellinen)), kaveri sai kaverinsa kiinni, joka lupasi lähteä hakemaan pyörää autolla ja trailerilla. Minä jatkoin matkaa, eipä minusta ollut mitään apua, mutta hyvä mieli jäi edes yrittämisestä.
Jkylässä kahvit juotuani lähdin Saarijärven, Karstulan, Kyyjärven, Alajärven, Vimpelin ja Evijärven kautta kotiin. Jo Kyyjärven ja Alajärven välillä alkoi hämärä painamaan päälle ja vielä pysähdyttyäni Hoiskossa grillille alkoi olla jo miltei pimeä. Kyyjärven jälkeisillä pitkillä suorilla jo tuijottelin tien varren puskia ja luulin niitä hirviksi, mutta oikea hirvi hyppäsi tielle vasta Evi- ja Kortesjärven välillä. Ensin oli jäänyt pari himmeää mustaa jälkeä noin metrin välien ja sitten 15 m mustaa viivaa takarenkaasta ennenkuin pyörä pysähtyi. Eli etujarru oli tehokkaampi (takapyörä ilmassa), samoin pyörä pysähtyy nopeammin kuin kuljettaja (pyörän pysähtyessä istuin tankin päällä). Pysähdyin sitten tupakoimaan ja mittaamaan jarrutusjäljet, siinä poltellessani karjaisin hirven perään; "Saatanan lehmä!", silloin noin viiden metrin päästä pusikosta lähti toinen hirvi, eli se toinen saatanan lehmä oli tuijotellut minun mesoamistani siinä koko ajan! Loppumatka sujui sitten todellakin hiukan rauhallisempaa vauhtia.

31.07.2001 Tiistaina kävimme tiistaiajelulla Lehtimäellä. Mukana oli reilusti toistakymmentä pyörää, josta osa aivan uusia nuoria tuttavuuksia. Mukavaa, että myös hekin lähtevät meidän "vanhojen" mukaan. Ajoin mennen tullen toiseksi viimeisenä (tai oikeastaan kolmanneksi viimeisenä, mutta Lepistö jäi niin reilusti, ettei häntä lasketa) ja jo menomatkalla yritin jättää aina väliä suorilla edellä meneviin, jotta voisin pitää mutkaosuuksilla vähän kovempaa vauhtia :-) Takaisin tulomatkalla sitten totesin, että yli 140 km/h alkaa olla liikaa joko mopolle tai kuljettjalle mutkatiellä. Eli alle 140 km/h pystyy ajamaan kurvit rauhallisesti, mutta sen jälkeen alkaa tulla ihmetutinaa pyörään tai kuljettajaan. Mutta hauskaa oli.
Paluumatkalla Kanavan Kevarilta porukka lähti kohti Lapuaa ja ajattelin ensin lähteä Karvalan kautta, mutta pari sataa metriä ajettuani tajusin, että he menevät varmaan Mustamaan kautta Jylhään, joten ei kun uukkeli ja kovaa vauhtia perään! Yritin ajaa n. 140 km/h pitkin valtatietä, mutta autoja pyyhki ohi aivan solkenaan :-) Eli yksi BMW, Opel ja Ducato ajoivat ilmeisesti kilpaa. Seurasin heitä kunnes yhtääkkiä Opel ja Ducato hiljensivät miltei rajoitusnopeuteen. Meinasin jo ajaa heistä uudelleen ohi, kun rupesin ajattelemaan, että jospa jommallakummalla on tutkanpaljastin ja edessä odottaa tutka. Niin siinä sitten ajettiin jonossa Mustaanmaahan asti ja minä käännyin kohti Jylhää. Sillähän se porukka meni, sain heidät kiinni vähän ennen Kauhavaa. Loppumatka meni sitten ilman uusia yllätyksiä.

Elokuu 2001

Elokuun alku oli vähän rauhallisempaa mopoilun kannalta, ilmeisesti päättynyt kesäloma vähensi pyöräilyintoa. Paitsi sunnuntaina 12.8.2001 kävin Jurvassa katsomassa mopokilpailuja. No en kyllä nähnyt kun viimeisenä lähtönä ja ajetun sivuvaunuluokan lähdön, mutta kuitenkin, tulipahan käytyä. Ajelin Jurvasta Teuvan kautta Kaskisiin, Rantanen ei ollut kotona, eikä häntä näkynyt Kaskisissakaan. Sieltä Närpiöön aikomuksena oli ajaa Korsnäsin kautta Vaasaan, mutta kovan etelä tuulen takia pyörä kulki suoralla 8-tiellä kuin itsestään, joten ajoin sitten sitä einiinmutkaistakasitietä Vaasaan.

13.08.2001 Maanantaina IBA Finland ry:n Torsti Salonen lähestyi minua sähköpostitse ja ilmoitti että Rautaperse-ajoni on hyväksytty!!!! Jes, Jes, Jes, Jes!!!!!! Olivat tarkistaneet matkan ja saaneet mitatuksi 1641 km. Maksoin IBAn jäsenmaksun (30 e) samantien, nyt odotellaan kunniakirjaa, pinssiä ja rekisterikilvenalusta USAsta.

15.08.2001 Keskiviikkona oli sitten kunnia antaa kesälomalaiselle kyyditystä. Ajoimme maisemareittiä Ylihärmän kautta Lapualle, ilma oli mukava, Lakeus näyttäytyi koko komeudessaan ja onhan se mahtava näky, jos sellaisesta pitää. Koveron Shellillä nautittujen kahvien jälkeen valtatietä takaisin Härmään. Olen pitänyt yksikseen mopolla ajelua mukavana, mutta kaksin se tuntuu olevan ainakin kaksin-, jollei kolminverroin mukavampaa!
Shellillä viereiseen parkkiin ajoi samanlainen Virago, kuljettaja kertoi matkaa kertyneen miltei tarkalleen samanverran kun minullakin. Häneltä oli särkynyt viime kesänä sytytysboksi (hintaa yli 2000 mk ja odotusta muutama viikko). Minä olen koputellut puuta, sillä vielä tähän asti ei mopossa ole ollut mitään vikaa, toivottavasti ei tulekaan.

17.08.2001 Perjantaina kävimme valokuvaaja-Ekolan ja Pelttarin kanssa Juthbackan markkinoilla. Essolle koetimme kutsua väkeä, mutta eipä sinne muita kertynyt. Olen kuullut po. markkinoista ennenkin, että siellä on paljon väkeä, mutta tuollainen väkimäärä oli kyllä yllätys. Arvioin että noin 1000 myyjää ja 10000 asiakasta! Pari tuntia kierreltiin, Seppo osti kakun, ja sitten lähdettiin pois. Suorinta tietä, kuten aina. Eli tulimme Bennäsin mutkatien kautta Forsbyyhin ja tottakai Nybrännin mutkatkin oli pakko näyttää muille. Olivat ihastuksissaan varsinkin Bennäsin tiehen, luulenpa että käyvät joskus toistenkin.

20.08.2001 Maanantaina kävimme Peten kanssa Klubi99:n ajelulla. Ajettiin pienellä kiireellä (miksiköhän lähtö menee aina niin tiukalle??) Pietarsaareen, sieltä ajoimme Bennäisten kautta Purmolle josta mukavaa hiekkatietä Sexsjön karavaanarialueelle. Kahvia ja pullaa, sekä pari makkaraa. Siitä lisää hiekkatietä ja Lappforssiin josta Evijärven kautta kotio.

28.08.2001 Tiistaiajelulla Seljesissä. Menimme Kortesjärven kautta Purmolle, josta Ähtävälle, siitä ennenajamatonta tietä kohti Alaveteliä, vähän ennen Alaveteliä poikkesimme Peten kanssa vähän mutkaisemalle tielle, koska porukka tuntui viihtyvän isolla tiellä. Saimme letkan kiinni vähän ennen Seljestä.
Taas kahvia ja pullaa, paitsi että pullaa ei ollut myynnissä, joten jouduimme tyytymään kahviin ja suklaapatukkaa. Ja minä kun taistelin koko menomatkan, että otanko sämpylän vai jonkin makkaran, koska nälkä oli mitä melkoisin (jostain syystä en ehtinyt syömään ennen lähtöä). Tulimme takaisin Kaustisten kautta (eikä edes käyty Småböndersin tiellä vaikka koetin ehdotella :-). Menomatkalla vauhti oli kohtuullista 110-120 km/h, mutta tulomatkalla mentiin mielestäni jo vähän liiankin kovaa, koska alkoi olla jo hämärää ja mielessäni oli, varsinkin Evijärven suorilla, muutaman viikon takainen hirvihavainto. No kaikki meni hyvin, eikä metsäneläimiä näkynyt.

31.08.2001 Sai olla viimeinen kerta, tai ainakin täytyy yrittää välttää Yliviitalan tietä. Olen aiemminkin huomannut sillä pätkällä autoilijoiden ajavan kuin pullopersesikojen, mutta tänään he olivat oikein ylivetoja. Heti Piristä lähdettyäni saavutin edellä menneen Toyotan (naiskuljettaja). Hänen ajolinjansa näkemäesteisissä mutkissa ja nyppylöissä olivat suorastaan hiuksianostattavan vaarallisen näköisiä. Tein yhden ohitusyrityksen, mutta blokkaus oli sen verran tehokas, että jäin suosiolla muutaman kymmenen metrin päähän taakse tarkkailemaan tilannetta. Seuraavaksi Sorvistossa mieskuljettajan ohjastama Valmetti+viljakärryt päätti parkkeerata poikkipäin tielle. No, minä ja Toyota sitten odotimme, että isäntä saa vekslattua vehkeensä pois edestä. Toyota jäi myös Sorvistoon ja minä luulin tien olevan selvä. Mutta välittömästi Yliviitalan hiihtokeskuksen jälkeen olevan nypyn takana odotti Micra tienvarressa, kuljettajan ovi selällään ja naismarjastaja (-sienestäjä) pakkaamassa autoaan. Onneksi ketään ei tullut vastaan, joten väistö onnistui. Tässä vaiheessa ymmärsin, että he ovat yrittämässä jotain minun pään menoksi ja aloin ajamaan todella hiljaa. Se olikin ihan hyvä sillä pian Kotoluhdan risteyksen jälkeen tuli vielä sininen LandCruiseri (mieskuljettaja) _aivan_ väärää kaistaa, sisäkurvista oikaisten vastaan. Perkele, sinko olisi hyvä olla mukana, voisi vähän rangaista ajotaparikollisia!