MC Bad Smell

MC Bad Smell on rajujen prätkähenkilöiden ei-niin-kovin-rikollinen toistaiseksi vielä yhden hengen moottoripyöräkerho


Tämä teksti on kirjoitettu minun omien jo kolmen kesän moottoripyöräkokemusten perusteella tekemieni muistiinpanojen ja muistiinpanemattominen muistelujen perusteella, joten en ota mitään vastuuta tekstin totuudenmukaisuudesta tai oikeellisuudesta. Tekstissä esiintyvät henkilöt eivät ole antaneet lupaa käyttää heidän nimiään tai muita tietoja, joten sori vaan. Valitukset voitte osoittaa minulle


Paluu sisällysluetteloon

Paluu Antin kotisivulle

Syyskuu 2003

01.09.2003 Vaikka keli oli kylmä ja päivystysvuoro oli päällä päätin kuitenkin lähteä hiukan mopoilemaan. Vankasti vaatetta päälle ja ensin Ylihärmään, aioin mennä Kankaankylän kautta, mutta tien tukkinut leikkuupuimuri sai minut kääntymään kohti Untamalaa. Untamlasta Ylistaroon ja sieltä kohti Liipantönkkää. Liipantönkällä jouduin pysähtymään vastaamaan päivystyspuheluun. Onneksi vika oli puhelimessa korjattava ja sain jatkaa ajelua. Ennen Kitinojaa käännyin kohti Karhunmäkeä ja Simpsiötä. Lapualta päästelin valtatietä kotiin enkä yhtään liian ennen, sillä vilu alkoi nipistellä eikä ihme sillä mittari näytti vain 1,7 C plussaa kotiin päästyäni.

04.09.2003 Koska jostain tekosyystä en ollut eilen keskiviikkoajelulla (ehkä väsytti, v*tutti, satoi, oli kylmä tjsp), kävin tänään viemässä Smoton postia Pentille ja kerhon ilmoitustaululle. Ja koska kerholla ei ollut ketään lähtemässä ajelulle, jouduin menemään yksikseni. Ylihärmän kautta Kaurajärvelle ja Komossasta Kuoppalaan (hiekkatieosuus oli hyvässä kunnossa) ja kotiin.

05.09.2003 Lähdin katsomaan EM-traktorivetokisojen valmisteluja kylälle. Raviradalla näytti olevan melkoinen toiminta päällänsä, mutta kylällä ei vielä hulinaa kovin paljon näkynyt. Kiersin kylä- ja Circuitkierroksen jälkeen Yliviitalantien kautta Ylihärmään ja pysähdyin sitten työmaalla varmistamassa että koneistajat Järvi ja Ketola varmasti ovat kymmeneen asti töissä, etten vain päivystä turhaan. Olivathan he ja hyvä niin, sillä tarvitsin Järven apua pyörän käynnistämisessä se kun ei suvainnut startata sieltä lähtiessäni. Vaivoin lähti sitten työntämälläkin mutta lähti kuitenkin. Hiukan alkoi jännittämään la-aamun Hkiin lähtö!

06.09.2003 Aamulla oli kello soittamassa hyvissä ajoin ja jo ennen aamukahvia kävin kokeilemassa koneen starttivalmiutta. Koska se lähti vain hieman takellellen käyntiin, niin eikun kahvi tippumaan ja hiukan kamoja reppuun ja matkaan. Lähdin noin 10:30 EM Tractor Pulling kisojen jaloista ja aina Lapualle asti tuli autoja aivan päntiönä vastaan. En tiedä olivatko kaikki lähteneet aivan asejauheesta Härmään kisoja katsomaan. Olihan siellä ollut väkeä; lauantaina kuulemma noin 8000 ja su vielä enemmän. Kyllä oli hyvä että lähdin pois edestä, eihän tänne olisi muuten sopinut.

Ajelin Lapuan kautta Alavudelle, joka oli käännepiste matkalla. Eli jollei mopo olisi lähtenyt siististi startista käyntiin olisin kääntynyt takaisin ja jättänyt reissun tekemättä. Mutta startti toimi kohtuullisesti ja jatkoin matkaa kohti Virtoja, sieltä Kuruun ja Ylöjärvelle ja sitten tylsästi moottoritietä Hkiin. Vain Iittalan ja Hämeenlinnan välin ajoin vanhaa tietä. Sekin on kyllä niin suoraa ja leveää, että aivan sama vaikka olisi päästänyt senkin välin motaria. Hkissä olin hyvissä ajoin iltapäivällä ja ilta kului rattoisasti Elnan asunnon tapetteja repiessä. Siis vanhoja tapetteja, hän on teettämässä uuteen asuntoonsa remonttia ja vanhat tapetit saavat lähteä. Olisin viihtynyt repimishommassa pidempäänkin, mutta jollain keinolla Elina sai minut houkuteltua lähtemään syömään :-)

07.09.2003 Olikin melko varhainen herätys sunnuntaiksi, eli puoli yhdeksältä ylös ja puoli kymmeneltä matkaan kohti Bemböleä. Hiukan kierreltyäni Kehä III:n ja vanhan Turuntien liitymän tuntumassa ymmärsin seurata paria mopoilijaa ja heidän vanavedessään löysin Bembölen Kahvituvan. Sinne kertyi loppujen lopuksi noin 30 pyörää ja 40 rautapersettä/ persetärtä. Torsti Salosen pitämän tervetulotoivotuksen/infotilaisuuden jälkeen lähdimme ajamaan Läntistä Vanhaa Viertotietä kohti Hkin keskustaa ja Forumin parkkitaloa, jossa tutustuimme parkkitalon omistajan autokokoelmaan. Siellä oli tuttujakin autoja, minullakin on 401 ja 407 Mosset ja peräti kolme kappaletta pikku-Kadetteja. Ehkä minun autoni ovat hieman enemmän laiton tarpeessa kuin nyt nähdyt yksilöt :-) Topolinot, Multiplat, Bond Bugit ym nähtyämme lähdimme, tai lähdimme ja lähdimme jatkamaan matkaa kohti ensimäistä pysähdyspaikkaa, Pikalan Essoa.

Minä jäin suosiolla odottamaan muiden lähtöä pois jaloista, että voisi käynnistää moponi mäkistartilla (parkkitalossa oli hyvät alamäet). Minun mopo lähti suosiolla starttinapista käyntiin, mutta erään kanssamotoristin MotoGuzzi ei suostunut käynnistymään. Hän epäili tulppien kastuneen ja muutaman minutin odotuksen auttavan, näin oli kuulemma vastaavassa tilanteessa käynyt. Jäin hänen kanssaan odottelemaan, mutta Guzzi ei edes luvannut. Autokokoelman omistajakin tuli takaisin ihmettelemään koneen käynnistysvaikeuksia. Kyselimme siinä vieressä tyhmiä; onko bensaa, onko bensahana auki, onko tappokatkaisija pois päältä jne. Viimein päätimme katsoa ovatko ne tulpat märät. Molemmat tulpat olivat vähän mustat, mutta märkyyttä niissä ei voinut havaita. Ja niinpä kone lähti käyntiin eka startilla, ilmeisesti tulpilla oli vain hapen puutetta :-) Minunkin mopo suostui vielä uudelleen starttaamaan napista ja lähdimme suunnistamaan kohti Pikkalaa.

Vaikka olimme noin 20 minuttia muita jäljessä, saimme heidät kiinni Essolla ja ehdin jopa polttaa tupakan ennen matkan jatkamista. Pikalasta ajoimme pitkin Kuninkaantietä kohti Inkoota, sitten Fagervikiin, Karjaalle ja Billnäsiin jossa nautimme lounaan. Billnäsistä Pohjan ja Tenalan ohi kantatie 52:lle, jota pitkin pääasiassa ajoimme Saloon asti. Välillä poikkesimme katsomaan Latokartanolla katsomaan läntisen Uudenmaan suurinta vapaata koskea. Se ei kyllä näin vähän veden aikana vakuuttanut suuruudellaan, luulen että Ekoluomassa on virtaama suurempi. Mutta Salonen vakuutti, että koski on normaalisti miltei Imatran kosken veroinen. Salosta Halikon kautta Paimion ja Piikkiön ohi lähelle Kaarinaa, jossa Tuorlan majatalossa nautimme iltapäiväkahvit. Minä karkasin kahvilta hiukan etuajassa Kaarinaan tankkaamaan, sillä olin ajanut jo Salosta lähtien jännittäen, että koska se bensa oikein loppuu. Mutta hyvin se riitti, valo syttyi vasta 225 km kohdalla ja tankatessa oli kilometrejä kertynyt 265 ja kuitenkaan tankkiin ei mennyt kuin 13,7 l. Tankkauksen jälkeen lähdin muiden perään ja sain heihin näköyhteyden, joten osasin myös ajaa Turun Suurtorille (vanhalle?), jonne Kuninkaantie loppuu (tai siis josta se alkaa). Täälläkin Torsti Salonen kertoi Kuninkaantien historiasta ja kyseisestä paikasta, kuten kaikilla pysähdyspaikoilla. Selostus ja opastus oli asiantuntevaa ja kattavaa, siitä vielä kerran kiitos viralliselle Kuninkaantien oppaallemme Torsti Saloselle.

Suurtorilta lähdin suunnistamaan kohti pohjanmaata. Ensin osuin tielle, joka viittojen mukaan meni Hämeenlinnaan. Lähdin kuitenkin ajamaan sitä, koska ajattelin että kyllä sieltäkin jotain kautta Auraan pääsee. Ja pääsihän sieltä, mutta Aurassa lähdin tietä jonka viitat kertoivat menevän Treelle. En viitisinyt enää kääntyä takaisin tai pysähtyä tutkimaan karttaa vaan päätin ajaa Treen enkä Kankaanpään kautta. Voin kertoa ettei Turun ja Treen välinen tie ole todellakaan mikään mutkapätkä, mutta kyllä siinä maisema vaihtuu, sillä liikennettä ei ollut paljon joten matkanopeus pysyi kohtuullisena.

Matkanteko hidastui hiukan Ylöjärveltä pohjoiseen lähdettyäni, sillä liikennettä oli mielestäni todella paljon aina Parkanoon asti ja aluksi hämärä ja sitten pimeäkin hiukan hillitsi kaasukahvaa kääntävää kättä. Olin kuitenkin jo yhdentoista maissa kotona (lähdin Turusta noin klo 18:00) ja ainut kiroilua aiheuttanut tilanne sattui Kurjenluhdalla eli miltei kotona. Näin jo kaukaa, että peltotietä on tulossa kaksi autoa kohti valtatietä muutaman kymmenen metrin välimatkoin. Etumainen sukaisi pysähtymättä tielle, joten aloin jo himmaamaan siinä vaiheessa. Ja kun se jälkimmäinen tuli edestäni tielle, siten että sain pysäyttää vauhdin miltei kokonaan, alkoi suustani taas tulla saa**ta ja per***tä, v*tun i*ioottia jne. Heidän peräänsä en viitsinyt kääntyä joten suurin osa avautumisestani meni varmaan peltolakeuden variksille, mutta luulen että autoilija (mielestäni auto se oli sellainen sini/harmaa Sunny) kuuli ainakin aloituksen.

10.09.2003 Keskiviikkoajelulle oli tarkoitus mennä Nyykaupin Toisvedelle, mutta yrittäessäni päivällä soittaa kesäkahvilan numeroon, oli se pois käytöstä ja Yvonne varmisti asian; he olivat pitäneet kesäkauden päättäjäiset edellisviikonloppuna. No, teimme suunnitelman muutoksen ja sovimme ajavamme sovittua reittiä eli Pensalan ja Munsalan kautta Nyykauppiin, mutta jatkavamme siitä Pennäsisiin Essolle kahville. Näin teimmekin ja nautittujen kahvien jälkeen Purmon (jostain syystä ei Nybrännin) kautta kotiin. Mukanamme oli taas 5(?) kauhavalaista pyöräilijää, kaikkiaan matkassa oli 12 pyörää.

11.09.2003 Aioin ajella Ylihärmän ja Kankaankylän kautta ainakin Lapualle, mahdollisesti Sjoelle asti, mutta harmikseni päivystyspuhelin soi ennen Hellanmaata ja jouduin lähtemään työmaalle lisäämään paineilmakompressoriin öljyä :-(, joten se siitä ajelusta.

13.09.2003 Lähdin käymään Lärvellä, jotta osaisin reitin kun menen sinne illalla autolla, tapaamaan mahdollista mökinrakentajaa :-) Menin Kjärven ja Purmojärven kautta ja tulin Evijärven kautta.
Retki oli hyvin ajoitettu, sillä kotiin päästyäni Don soitti, että 45 min kuluttua on tapaaminen Tuohisalossa. Mutta sinne oli helppo mennä nyt kun tie oli tuttu, takaisintulo autolla oli sitten eri juttu (tulin suorinta teitä Ullavan ja Kannuksen kautta :-).

14.09.2003 Tehtyäni autoon jarrut (perkele, se oli viime viikolla kahteen otteeseen korjaamolla ja lasku oli yli 170 e, mutta viimeistelyn jouduin kuitenkin tekemään itse!) ja katsottuani formulat (Kimi jäi neljänneksi, Schumin voittaessa ja Montoyan ollessa toinen, taitaa Scuhmista tulla mestari) lähdin pitkästä aikaa mopopitsalle. Ylihärmän ja Hellanmaan kautta Lapualle ja sieltä Kauhavalle. Kauhavan Kotipitsassa oli taas uudet yrittäjät ja sen kyllä huomasi; pitsa oli pullamainen ja hiukan raaka, mutta suomalainen mieshän ei valita eikä anna palautetta, muuten kuin netin kautta kierrättäen.

15.09.2003 Jälleen kerran Pietarsaareen Klub99n maanantaiajelulle. Ja kuten aina, lievällä kiirehtämisellä ja 8-tien kautta ajaen ehdin hyvin tupakoimaan ennen varsinaista lähtöä. Ajettiin ensin Pennäisiin ja siitä 8-tietä Kruunupyyhyn ja sieltä sitten vähän pienenmpää tietä Alaveteliin ja siellä Seljesin tien varrella olevalle Urheilutuvalle. Vasta siellä alkoi nyppiä taas se touhu; parkkitilat olivat vähän pienet pihaan ajettujen sahanjauhokasojen takia, mutta se ei estänyt ihmisiä parkeeraamasta eturiviin, siten että minäkin joka tulin enempi takajoukoissa, jouduin etsimään sopivaa koloa pyörälle.

Viimein joku, ilmeisesti paikallisia osoitti kahden pyörän välissä, niukinnaukin pyörän mentävän kolon josta pääsi pitkäheinäiselle ja pajukannokkoiselle, pehmeähiekkaiselle kentälle. No, sain pyörän parkkiin ja muiden pyörät katsastettuani menin hakemaan makkaraa. Myyjänä oli kansakouluopettajan näköinen vanhempaa keski-ikää lähentelevä mieshenkilö, jolle tuotti suuria vaikeuksia laittaa edellisen asiakkaan kaksi makkaraa erillisiin papereihin. Minun vuoroni viimein tultua oli kaikki seitsemän makkaraa tietysti ensin käännettävä ja sitten vielä nostettava ylemmälle ritilällä ja nostettava vielä vesisangosta! kaksi makkaraa lisää (olivatkohan makkarat sen verran limaisia että ne oli huuhdeltava vedessä ennen paistoa?).

Saatuani viimein myyjän pienellä sinappinokareella sotkemat makkarat käsiini, menin vielä katsomaan lähemmin turboSuzukia. Suzuki oli oikeastaan parasta tällä reissulla, sillä ne makkarat olivat todella oudon makuisia. Niistä tuli mittani täyteen ja tungettuani puoliksi syödyt makkarat roskiin lähdin jatkamaan matkaa. Hiukkasen piti parkkipaikkaa kierrellä, jotta löysin pyörän mentävän aukon ja pääsin kaasuttamaan kohti Seljestä. Seljesin jälkeen tuli Kaustinen ja sitten kohti Veteliä ja Småböndersiä. Evijärvellä vielä tankkaustauko ja olinkin kotona ennen yhdeksää ja ennenkuin ehti tulla aivan pilkkopimeää.

16.09.2003 Vaasan Slowridersit ajoivat tänään jonnekkin Maxmon Martastugalle Vassorvägenillä. Koska minulla ei ollut tietoa missä sellainen paikka on, niin pitihän sitä lähteä etsimään. Jepuan kautta Oravaisiin ja 8-tietä Maxmohin. Ajoin ensin kylän läpi Nabbenille toteamaan, että se näyttäisi olevan kiinni, joten sinne ei ehkä kannata ensi viikolla suunnata. Sitten ajelin takaisin päin ja huomasin Vassorvägenin olevan se hiekkatie, joka vie Maxmon keskustasta Vassorinlahden rantaa pitkin 8-tielle. Luultavasti se Martastuga oli jossain sen tien varrella, sillä käytyäni kääntymässä Kunissa tuli useita pyöriä vastaan sieltä suunnalta. Tulipahan edes miltei oikeassa paikassa käytyä, joten saatoin hyvillä mielin ajella takaisin kotiin.

17.09.2003 Keskiviikkoajelulle lähti kerholta 9 pyörää, joista 4 tuli Kauhavalta. Kauhavalaisten pyynnöstä muutimme ajoreittiä ja ajoimme Kanavan Kevarille Kortes- ja Purmojärven kautta. Kahvien jälkeen lähdimme paluumatkalle; ensi Lapua-Jyväskylä-tietä Mustaanmaahan ja sitten Oravan kautta Kauhavalle. Essolle ei palannut enää kuin kaksi pyörää, muut painoivat ilmeisesti suoraan kotiin, sillä keli oli hiukan viileä ja pimeäkin alkoi ahdistaa, vaikka kello ei ollut vielä kunnolla yhdeksää.

22.09.2003 Koska Pietarsaarelaiset tulivat Jepuan niinsanotulle talolle, en edes yrittänyt kiirehtää Psaareen vaan itseasiassa en ollut lähdössä minnekään. Mutta kuitenkin kun kello tuli seitsemän rupesin tekemään lähtöä. Kun sitten viimein, vähän ennen klo kahdeksaa, saavuin Jepualle, tekivät viimeiset pyörät juuri lähtöä :-)

No, olihan järjestäjien pannussa vielä kahvia ja makkaraakin olisi saanut (olisi kyllä varmaan ollut tarpeeksi kypsytettyä). Tyydyin kuitenkin pelkkään kahviin ja kupillisen juotuani jatkoin matkaa Nyykauppiin tankkaamaan. Tankkauksen jälkeen päätin lähteä katsomaan vieläkö Pennäisten mutkatiellä on sepeliä uuden päällysteen päällä. Sepelit olivat pyyhkiytyneet melko hyvin pois, joten pätkä oli ihan miellyttävä päästää. Tästä ilahtuneena ajoin sitten Nybrännin ja Purmon kautta kotiin, sortumatta 8-tien vaivattomuuteen. Eli olin kotona vasta reilusti pimeän saavuttua.

24.09.2003 Keskiviikkoajelulle lähti kerholta kuusi pyörää. Nabbenillehan olisi listan mukaan pitänyt mennä, mutta kuten todettua se paikka ei taida enää kesän tässä vaiheessa olla arki-iltaisin auki. Niinpä muutimme vauhdissa suunnitelmaa ja päätimme ajaa vain Oravaisten Kahvi-Tuvalle. Voltin kautta Jepualle ja sieltä Oravaisiin. Ajoin kolmanneksi viimeisenä ja Jepualle asti kaksi viimeistä tulivat ihan näköetäisyydellä, mutta valtatie 19:ta ylityksen jälkeen he alkoivat jäädä vaikka vauhti oli varsin maltillista ja minä jopa odottelin heitä. Oravaisten stopilla odotimme toiseksi viimeisen porukkaan ja viimeisenkin ajovalo näkyi, kun käännyimme 8-tielle ja ajoimme Kahvi-Tuvalle, mutta se viimeinen kaveri ei koskaan sinne ilmestynyt?? Vaikka kyseinen kaveri olikin kauhavalainen, hiukkasen vaivaa että minne hän oikein meni? Kahvipöydässä tulimme siihen tulokseen, että hän meni tankkaamaan ja lähti sitten kohti Kauhavaa. Kahvit ja tupakat nautittuamme päätimme ajaa Komossan ja Kaurajärven kautta kotiin. Niinpä Mikko jäi Ylihärmään, kaksoset kääntyivät kauhavalle ja me Erkin kanssa tulimme oikeaan Härmään. Vaikka lähdimme ajoissa ja pidimme pysähdykset lyhyinä alkoi pimeä ja kylmä vaivaamaan ennen kotiin ehtimistä. Kaikesta huolimatta:
"Vielä on kesää jäljellä, vielä riittää kauniita päiviä..."

27.09.2003 Koska eilinen automaakuntaajelu ei aivan riittänyt, laitoin kellon soimaan aamulla ennen kymmentä ja niinpä oli tien päällä jo ennen yhtä :-) Ensin valtatietä Sjoelle, pitsa naamaan (kinkkua, katkarapuja, herkkusieniä ja salamia, nam!). Sitten kohti PSjokea ja aina Pori-Jkylä tielle asti, siellä lännestä tullut auto auttoi päätöksessä ja käännyin kohti länttä enkä mennyt Jkylään kahville, kuten en ole mennyt tänä kesänä kertaakaan. (Tuossa edellisessä lauseessa on jotain hämärää, nyt en kyllä ymmärrä mitä, mutta kaipa sen joku minulle kertoo :-)

Ajoin Kihniöön, käännyin kohti Kurua (perkele että se on pomppuista, se tie siis), saavuin Aureeseen (joko itä tai länsi, en ole varma), sitten lopulta päätin jättää itä-vaihtoehdon laskuista ja suunnistin kohti Parkanoa. Koska Parkanon Shellillä ei ollut ketään tuttua, (terveisiä vaan!!), ei vaikka kuinka yritti katsoa, joten lähdin jatkamaan matkaa kohti Karviaa. Karviasta Jalasjärvelle ja sieltä valtatietä Sjoen kautta, sateen takaa-ajamana kotiin.

Kotiin ehdin juuri formuloiden lämmittelyjen loppuun, joissa Räikkönen ei oikein pärjännyt, mutta illalla homma oli toisin; aika-ajoissa Räikkönen 1., Montoya 4. ja Schumi vasta 7. Tämä sopisi huomiseksi maaliintulojärjestykseksikin. Peukut pystyyn!

28.09.2003 Nyt se sitten lakkasi starttaamasta. Kotoa vielä lähti käyntiin, kuten koko loppukesän ajan, vähän pitkällä yrittämisellä. Mutta kun kävin viemässä Penalle kokouspapereita, niin sieltä pihasta ei enää saanut starttia tarttumaan kiinni. Starttimoottori kyllä pyöri iloisesti ja solenoidi veti, niin että napsahti, mutta moottori ei lähtenyt edellisten mukaan.
Aikani ihmeteltyäni työnsin pyörän tielle, laitoin kolmosen silmään ja pongin jaloilla "vähän" vauhtia. Ja perkele, sehän lähti käyntiin. Tästä innostuneena en lähtenykään suoraan takaisin kotiin, vaan suunnistin Kauhavalle. Kun se vielä siellä lähti tankkaustauon jälkeen työntämällä käyntiin, en enää kiusannut kohtaloa vaan ajoin Kortesjärven (Ylikylän ohitustiekin on jo valmis) kautta kotiin.

29.09.2003 Maanantaina kävin Pyöräliikkeessä tilaamassa tarvittavan osan eli vapaakytkimen (Starter Clutch).

Lokakuu 2003

03.10.2003 Perjantaina kävin kysymässä, josko olisi tullut edes tietoa onko osaa Suomessa eli meneekö mahdollisesti kauankin. Mitään tietoa ei ollut tullut. Minulle luvattiin kysellä osan perään ja sovittiin, että palataan asiaan alkuviikosta. No, kävin tiistaina, ei mitään tietoa. Kävin perjantaina, ei mitään tietoa ensin, mutta sitten myyjä ehti soittamaan Keskolle ja yllätys, yllätys, mitään tilausta ei löytynyt! Perkele! Kaivettiin sitten mikrofilmiltä uudelleen varaosanumero ja tehtiin tilaus faksitse. Päätin odottaa vielä seuraavaan maanantaihin ja jollei silloin tule tietoa, soitan vakuutusyhtiöön ja laitan pyörän seisontaan.

13.10.2003 No, maanantai tuli, soitin Pyöräliikkeeseen ja sieltä kerrottiin, että Keskolta on paketti postissa, mutta sitä ei ole vielä ehditty hakea eikä siten tiedetä mitä sieltä on tulossa. Menin töiden jälkeen liikkeeseen varmana siitä, että paketissa on varmaan samalla tilaamani jalkatapinkumit ja ohjaustangon päät, mutta ei starttivapaakytkintä. Myyjä muistikin heti liikkeeseen saavuttuani, että sinne postiin. Ja muutaman kymmenen minutin odottelun jälkeen palasikin sieltä. Ja nyt tuli suurin yllätys; se oli siinä!!! Vapaakytkin mukaan (251 e), neljä litraa öljyä (7 e/l), jalkatapin kumit (20 e/kpl!!), ohjaustangon nupit olivat väärät, harmi, sillä ne eivät olisi maksaneet kuin alle 5 e, ja kotiin vaihtamaan osaa.

Osan vaihdossa ei mennyt öljyvaihtoineen kuin vähän toista tuntia ja sitten, hermosavujen jälkeen, starttauskokeilu. Eipä lähtenyt käyntiin, sillä akku oli startattu menneinä viikkoina kokeiltaessa, että jos se sattuisi lähtemään käyntiin, tyhjäksi. Akku lataukseen ja noin kymmenen minutin odotus ja uusi starttausyritys. Aina vain vapaakytkin piti ja kone lähti käyntiin. Käytin sen lämpimäksi, kävin vaihtamassa ajopuvun päälle ja eikun tien päälle. Olipahan taas mukavaa hommaa tämä moottoripyöräily! Kävin kiertämässä kirkonkylä muutamaan kertaan ja kerholla säätämässä vaihdepolkimen oikeaan asentoon ja palasin kotiin.

14.10.2003 Eilinen remontti tuntui onnistuneen, sillä mopo lähti vielä tänäänkin käyntiin. Ja koska aurinko paistoi komeasti, lämpötila ei kyllä ollut kuin noin +6 C, lähdin taas tienpäälle. Kovin pitkään sitä autuutta ei kestänyt sillä Kankaankylässä mennessäni kohti Viemeröä ehtimättä vielä edes päättää, että lähdenkö kohti Vaasaa vai Sjokea vai minne, kun päivystyskännykkä soi ja eikun käännyt takaisin työmaalle korjaamaan Mitsuin karakäyttöä ;-(

17.10.2003 Perjantai oli sitten viimeinen ajelupäivä. Kävin Lappajärvellä Santtua katsomassa, menin Kauhavan kautta ja tulin Tuikan ja Kortesjärven kautta takaisin. Kotiin pääsyäni pesin pyörän, siinä autojen talvirenkaiden vaihdon lomassa, ja ajoin talliin. Lauantai meni Tuohisalossa sähkökeskusta asennellessa ja iltapäivällä oli jo kiirehdittävä valmistautumaan Ajokauden päättäjäisiin, jee!
Päätäjäisten osanottajamäärä näytti alkuillasta melko vaatimattomalta, sillä kun minä menin kerholle noin klo 19:30 ei paikalla ollut kymmentäkään motoristia. Mutta illan kuluessa porukka lisääntyi kiitettävästi eikä 40 - 50 osallistujan tavoitteesta varmaankaan jääty.
Perinteisesti kerhon jäseniä palkittiin; Kilometrikuningatar oli Anne Hautabacka, kilometrikunkku olin kuulemma minä!! (ja kyllä se taitaa totta olla, sillä komea moottoripyöräherätyskello on vieläkin tuossa kaapin päällä) ja U.Kalliokoskelle annettiin kovaääninen herätyskello, jotta ensi kaudella hänkin heräsi lähtemään vähän useammin tien päälle.

Koetan lähiaikoina ryhdistäytyä ja laskea kauden kustannukset, sekä kuvata tuon kilometrikunkkupystinkin tänne pällisteltäväksi.

Kesän 2003 kustannukset

Kesän ajomääräksi kertyi sitten 22382 km, bensaa kului 1342 litraa eli kulutukseksi tulee 5,99 l/km. Halvin tankkaus oli Shell Alavetelistä 1,039 e/l ja kallein St1 Kuortane 1,189 e/l. Keskimäärin tankkasin 10,9 l, keskihintaan 1,107 e/l. Tankkasin mopon 122 kertaa, useimmiten Nesteellä, 67 kertaa (niistä 26 kertaa Neste Voltissa). Ajokilometrin hinnaksi tulee 0,108 e eli hiukkasen vähemmän kuin viime vuonna (0,11 e)

Talvikausi 2003 - 2004

14.02.2004 MP-messuillakin tuli käytyä, perinteiseen tapaan. Paljon oli nähtävää ja paljon jäi varmaan näkemättä. Olin perjantaina, jolloin ei kovin pahaa ruuhkaa ollut, vaan oikeastaan todella väljää. Kuviakin tuli otettua, mutta kuten jo syksyllä totesin, on minun ostettava ainakin vielä kolmas digikamera, jotta saan kunnollisen. Eli kaikki Trustilla kuvatut kuvat sai siirtää suoraan roskakoriin. Muutaman miltei välttävän kuvan sain SiPixillä, mutta niiden näkemistä saatte vielä odottaa.
Perjantaina olisi ollut uuden työnantajan vuosijuhlat ja minunkin läsnäoloni olisi kuulemma ollut _välttämätöntä_. Ainakin pe-aamun palaverissä ja info-tilaisuudessa, mutta laitoimme Auliksen kanssa työtoverimme edustamaan meitä ja menimme itse messuille. Mitäs yrittävät pitää moisia palaverejä tuollaisena viikonloppuna johon perinteisesti kuuluu ensin MP-messut ja sitten Santun synttärit. Turha tulla puhumaan jostain kauppahuoneen perinteestä, että niillä on muka aina ollut vuosijuhlat tammikuun viimeinen viikonloppu. Siihen perinteeseen saavat tehdä muutoksen. Mp-messut ja Santun synttärit pysyy!

Hain tänään Voltin Kone- ja Pyöräliikkeestä siirtotappisarjan pyörään ja siinähän meni iltapäivä rattoisasti sitä asennellessa :-) Mapamin tappisarja oli miltei täydellinen, vain osa vaihteensiirtäjävivusta piti ottaa alkuperäisestä systeemistä ja vähän väännellä jarrun käyttövipuja, sekä vaihtaa yksi ruuvi noin 5 mm pidempään. Myös kaatumaraudat piti poistaa, tai niille pitäsi tehdä alapäähän uudet kiinnityssysteemit, noiden kanssa ne eivät virittämättä asennu paikalleen. Mutta oikeastaan ne joutavatkin mennä, ainakin hetkeksi.
Huomenna jos virtaa riittää voisin säätää venttiilit ja tehdä kaikkea muuta, saa nähdä....

22.02.2004 Venttiilien välykset tuli tarkistettua viime sunnuntaina. Säätö ei ollut tarpeellista sillä imuventtiilien välykset olivat n. 0,10 mm ja pakoventtilien n. 0,15 mm eli aivan samat mihin ne viime talvena säädin.
Tänä viikonloppuna oli tarkoitus tehdä uusi kojetaulu lämpökahvojen ja tulevien lisävalojen katkaisijoita varten. Itse kojetaulun teko onnistui ok, mutta sitten kun aloin sovittelemaan sitä paikolleen olisin tarvinnut pop-niittipihtejäni. Siinä kuluikin la-päivä rattoisasti ensin kiroillen ja etsien pihtejä, sitten kiroillen ja siivoten tallia siinä luulossa, että ne pihdit tulevat vastaan jostain poimusta. Koska niitä ei löytynyt kävin sunnuntaina hakemassa työmaalta pihdit lainalle, mutta en olisi niitä loppujen lopuksi tarvinnutkaan, sillä viimeiset hermojeni riekaleet paloivat kun yritin tinata johtoja kiinni. Jätin asennuksen odottamaan parempaa päivää ja lähdin ajelemaan (autolla, kun on vielä talvi).
Oravainen, Vaasa, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki ja luulin jo päätyväni Poriin, mutta käännyin kuitenkin vähän ennen Merikarviaa kohti takaisin päin eli kohti Isojokea. Mukavia mutkateitä, olisipa ollut kesäisempi keli ja mopo alla.

27.03.2004 Voihan v*tun, v*tun, v*ttu! Päivällä kaikki näytti todella hyvältä. Pyörässä oli vakuutus päällä, asensin päivän mittaan pyörään lisävalot, etupyörän uudella Marathonilla, Sigman uudella johdolla, latasin akun, käynnistin pyörän, ajoin pihassa muutaman kymmenen metriä ja totesin että kaikki on kunnossa ja Ylisenmäentiekin näytti siltä, että huomenna voisi varovasti ajaen päästä kunnialla valtatielle ja tehdä kevään ensimmäisen ajelun.
Menin sitten sisään ja katsoin BumtsiBumin ja kävin saunassa. Saunasta tultuani menin portaille tupakalle ihastelemaan muka kaunista ja lämmintä kevätiltaa, mutta pe*keleen, pe*kele, maassa oli ainakin kaksi senttiä uutta lunta ja lisää tuli taivaan täydeltä! Vähän nyppii! Tästä ei tule taas mitään!

29.03.2004 Vaikka FPTn pään liimaus yritti pitää työmaalla pitkään, eikä lähdöstä muutenkaan meinannut tulla mitään; ajohanskat hukassa, nahkakauluri meinasi unohtua, Ylisenmäentie todella liejuisessa ja jäisessä kunnossa, pääsin kuitenkin lähetemään noin klo 18:30 ja selvisin kaatumatta valtatielle, jee! Ensin Volttiin tankkaamaan, pyörän talvikulutus on kyllä melkoinen, kilometrejä kertyi syksysen tankkauksen jälkeen noin 10 ja tankkiin meni yli 10 litraa eli tuleeko siitä talvikulutukseksi noin 100 l/ 100 km? :-)
Tankkauksen jälkeen kohti etelää, kävin Nurmossa Prisman rampilla kääntymässä. Moottoripyöräily on todella mukavaa hommaa, hymy oli korvissa koko matkan. Siirtotapit tuntuivat mukavilta, kahvanlämmittimet lämmittivät sopivasti, lisävalotkin toimivat (tehoa en kyllä päässyt toteamaan vaikka ilta alkoikin pimenemään paluumatkalla), muutkin osat tuntuivat pysyvän kiinni pyörässä vaikkakin lisävalot tuntuivat värisevän jollain kierroksilla melkoisesti. Ilmeisesti niihin täytyy kehittää hiukan tärinänvaimennusta esim kumiprikkojen muodossa.
Kyllä tämä tästä.



Paluu sisällysluetteloon

Paluu Antin kotisivulle